Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Metsäyhtiöt: Lintujen huomioimisesta voidaan sopia jo puukaupan yhteydessä – "Metsänomistaja on se joka päättää"

    Metsänomistajien toiveiden lisäksi pesimäajan hakkuita ohjaavat FSC-kriteerit ja yhtiöiden omat linjaukset, jotka suosittavat rauhoittamaan lehtipuuvaltaiset metsät pesimäaikaan.
    Lintujen pesiä ja pesäpuita on mahdollista säästää hakkuissa. Kuvassa palokärkiä.
    Lintujen pesiä ja pesäpuita on mahdollista säästää hakkuissa. Kuvassa palokärkiä. Kuva: Kari Kytö

    Suomen suurimmat puunostajat Stora Enso, Metsä Group ja UPM lupaavat ottaa puukaupoissa huomioon metsänomistajien toiveet lintujen pesimärauhasta.

    Puukauppaa tehdessä ehtoja voidaan sopia esimerkiksi korjuuajankohdasta. Tunnettuja pesimäalueita voidaan sopia rajattavaksi hakkuiden ulkopuolelle.

    "Paljon metsänomistajan toiveita pystytään huomioimaan. Metsänomistaja on se, joka päättää omista metsistään", sanoo puunkorjuusta vastaava tuotantopäällikkö Pasi Arkko Metsä Groupista.

    Stora Enso Metsän yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila on varauksellisempi.

    "On hyvä, että metsänomistaja on aktiivinen ja päättää metsän käsittelystä. Kuten elävässä elämässä aina, yhteensovittamisen mahdollisuuksia on. Mutta ei voida lähteä siitä, että kaikki metsänomistajat rajoittaisivat korjuuajankohtaa. Pesimäaika kestää monta kuukautta, pyörien täytyy pyöriä silloinkin."

    Yhtiöt eivät halua kommentoida, miten erityistoiveet vaikuttavat leimikon hinnoitteluun.

    Yleisesti tiedossa on, että kesäkorjuukelpoisista leimikoista maksetaan parempaa hintaa kuin kohteista, joihin pääsee vain talvisin.

    UPM Metsän sidosryhmäsuhdejohtaja Sami Oksa korostaa, että leimikot ovat yksilöllisiä.

    "Jos kesäajan hakkuu siirtyy kesäkuulta elokuulle, eihän siitä ole minkäänlaista haittaa. Vain hakkuujärjestys muuttuu. Leimikon hinnoittelu on aina tapauskohtainen sen ominaisuuksiin perustuen."

    Riippumatta metsänomistajien toiveista jokainen kolmesta suuresta noudattaa suositusta hakkuiden keskittämisestä karuimmille maille pesimäaikaan. Suositus on mainittu muun muassa metsäsertifointijärjestelmä FSC:n kriteeristössä, mutta myös yhtiöiden omissa linjauksissa.

    Yhtiöt myös kouluttavat urakoitsijoita ja näiden henkilökuntaa säännöllisesti ympäristön huomioimisesta hakkuissa. Lintuja pesii eniten lehtipuuvaltaisissa metsissä, ja näitä vältetään pesimäaikaan.

    Suositus on kuitenkin suositus. Yhtiöiden edustajat eivät osaa sanoa, kuinka suuri osuus touko-kesäkuun hakkuista tehdään karuilla mailla.

    Metsä Groupin Arkon mukaan jo korjuun luontainen rytmi säästää pesiä.

    "Kun talvi päättyy, korjuun kelirikkoseisokki asettuu toukokuulle. Hakkuut ovat silloin jo luontaisesti hiljaisimmillaan. Kun paikat ovat kuivuneet, korjuu aloitetaan kuivilta kankailta. Niillä lintujen tiheys on pienin."

    "Karu maa" on määritelmäkysymys. UPM:n Sami Oksa sanoo, että käytännössä lehtipuuvaltaisiin metsiin ei kosketa lainkaan pesimäaikaan.

    Yhtiö varoo tämän lisäksi erityisesti Birdlifen määrittelemiä erityisen tärkeitä lintualueita. Ne ovat useimmiten merkittäviä muuttolintujen levähdysalueita.

    Metsä Groupin Arkko ottaa esille koko pesimäaikaisen metsätalouden mittakaavan.

    "Iso kuva on, että arviolta 0,2 prosenttia Suomen metsistä on pesimäaikaan käsittelyssä. 99,8 prosenttia on toimenpiteiden ulkopuolella. 0,2 prosentin osuudella, jolla jotain toimenpiteitä tehdään, katsotaan riskikohteet ja paljon pystytään pesinnän hyväksi tekemään."

    "Metsätaloudessa tuhoutuvien pesien vaikutus linnustoon on pieni esimerkiksi liikenteeseen verrattuna", Stora Enson Kallio-Mannila vertaa.

    Suurten petolintujen pesät ovat erityiskohteita, jotka huomioidaan hakkuissa, jos pesä havaitaan tai se on ennalta tiedossa.

    Kallio-Mannila ja Oksa mainitsevat, että puunostajat haluaisivat pesistä nykyistä parempaa tietoa lintuharrastajilta. Tietoja ei ole heidän mukaansa haluttu jakaa.

    Julkisesti saataville petolintujen pesiä ei haluta, koska tieto voisi houkutella tuhoamaan pesiä.

    Pesien sijaintitiedot voitaisiin Oksan ja Kallio-Mannilan mukaan antaa kuitenkin esimerkiksi metsäkeskukselle, joka osaisi varoittaa metsäyhtiöitä pesistä ennen hakkuuta tehtävän, pakollisen metsänkäyttöilmoituksen yhteydessä.

    Tällaisesta lintuharrastajien ja metsäkeskuksen yhteistyöstä on onnistuneita kokemuksia Pohjois-Karjalassa.

    Lue myös: Kohun aiheuttaneen pöllönpoikasen kuvaaja: Päätti vielä punnita poikasen pesään palauttamisen jälkeen

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.